Karheaa

Tänään tunsin ensimmäisen viileähkön aamun ja päivän. Helteisen sään jälkeen viileän, muuten kyllä sopivan. 
Arki, se on alkanut! Nuorimmaisemme on myös nyt oikea koululainen ja ekaluokkalaisia talossa on kaksi. Toinen tosin jo peruskoulun käynyt ;) Se into mikä on nuorimmaisellamme, sitä on ihana ja voimaannuttavaa katsella. Todella on! 

Olen ollut huono blogimaailan kulkija. Tämä maailma on jäänyt hiukkasen kiireen jalkoihin. Oikeastaan en ole kovin kiireinen, mutta päivät täyttyvät säännöllisestä työstä, perheen palvelemisesta, työstä ja taas vuoropuhelusta työn ja perheen välillä. Tätä tämä on :) Nautin elää sen kaiken keskellä. 

Uuttakin on syntynyt. Tummaa, mustaa, rouheaa, karkeaa.. Liiankin karkeaa dreijata. Siksi olen käyttänyt lasten vanhoja vaateriekaleita apuna kun dreijaan, sillä savi on todella karkeaa. Lopputulos on myös krouvia, mutta se on tarkoituskin näissä mustissa ruukuissa.

Syyskesän toivotuksin <3