Omppupuun kukkaisen oksan kera haluan tervehdyksen täältä lähettää! Muutama viikko takaperin maljakkoon otetut omppupuun oksat puhkesivat täällä kukkaan ensimmäisenä pääsiäispäivän aamuna, sopivasti kuin tilauksesta sanoman myötä puhkesivat kukkaan! Minulle tämä oli iloinen yllätys :) Tuosta kukasta tulee muuten itselleni mieleen valkovuokko :)
Rauhallinen pääsiäinen täällä ja nyt takana, siitä voimaantuneena ja toiveikkaana kohti kevättä!
Kevään tulo, sellaisen lämpimän kevään, tuntuu kestävän. Pieni lämmin jakso toi tuulahduksen että millaista se olisi... Kylmä sen jälkeen tuntuu erikoisen kylmältä.
Herneenversot ovat kasvaneet ikkunalla ja antaneet satoa napsittavaksi mm leivän päälle. Hakeutuvat ja taipuvat kohti valoa. Yksi ruukku vihertää ruokapöydällä ja laitoinpa versoja myös omatekemien hamppareiden väliinkin :) ...toimii niinkin!
Maaliskuulla meillä oli yhden lapsen synttäripäivä ja ajankulun nopeutta pysähtyy miettimään aina näissä merkkihetkissä. Tällä kertaa meillä se tarkoittaa että lapsilisäkausi tämän lapsen kohdalla hurahti. Ihan pysähdyin miettimään miten hieno juttu on ylipäänsä ollut lapsilisät, vaikka niitä on yhteiskunnassa nipistetty, mutta ylipäänsä jotain on ollut ja tullut...
Tulevana viikonloppuna olisi tiedossa Hämeenlinnan kupeessa Metsänkylän navetalla pääsiäistapahtuma johon on tarkoitus suunnata keramiikan kera. Jospa näen teitä joitan siellä :)Tervetuloa!
T
Ensimmäisen lähdettyä tänään aamulla ulko-ovesta, havahduimme nuorimmaisen kanssa aamupalalla vielä ollessamme, kuinka lintujen konsertointi kantautui voimakkaasti sisälle asti. Melkein yhteen ääneen totesimme heti: "Linnut laulaa"! Niinpä... Kevät!
Kylmät päivät kuitenkin vielä ja siksi leivinuunia on kiva lämmittää ja sen lämmössä hyödyntää ruokien teko. Pullaa tulee aivan liian harvoin leivottua, mutta pitkästä aikaa nyt tällä viikolla. Muutama pulla säästöön myös pakkaseen, pieniä kahvihetkiä varten :)
Avotakan nro 1/2015 piti sisällään kivan idean pienistä kananamunakupeista, pieniä yrtti-istutuksia mini astioihin :) Sormet syyhyää myös istuttaa isompii astioihin siemeniä nyt kevään myötä. Herneen versoista voisi vaikkapa aloittaa.
Maalisvaloa ja -iloa <3
Miten sitä ollaan jo maaliskuussa! Ajankulku on huimaa. Kuun vaihtuminen toi, ainakin tällä seudulla, lumisateisia päiviä. Sellaisia erikoisen isohiutaleisia lumisadekuuroja. Kevät tulee keikkuen :)
Pizzan "uusi resepti" (Pirkka lehdestä) on meidänkin keittiössä nyt testattu. Sulatejuustoa esipaistetulle taikinalle ja siihen päälle täytteet. Ihana yhdistelmä ja vaihtelu tomaattitäytteen sijaan! Taikinaan laitan lähes aina osan jauhoista täysjyväjauhoja tai spelttileseitä yhdistellen. Miehelleni ja lapsille lihapullia ja kinkkua täytteeseen, itselleni enemmän tällä kertaa kasvispainotteista, kirsikkatomaattia ja sipulia,
mehevyyttä lisäksi fetakuutioiden öljystä.
Oli ihan kuva otettava pikku annospizzoista, koska tuota luonnonvaloa riitti vielä päivällisaikaan. Valon lisääntyessä on kuvaaminenkin mielekkäämpää.
Maalisiloa!
Kevään tuntu. Valoa ja aurinkoa ja räystäältä tippuva vesi. Aamulla esikoinen havahtui myös tähän superhienoon aurinkosäähän ja totesimme että näinhän se menee jos elämässäkin olisi aina näin hieno sää päivien kulussa ja asiat luistaisivat aurinkoisen mallikkaasti, sitä tuskin osaisi niin arvostaa tai huomata tai iloita niistä ja näistä pienistä hetkistä, tuskin huomaisikaan ...tai jotain tämän suuntaista.
Edelleen hiukkasen sydänteemalla, tämän viikon teema <3 Nyt puhtaan valkoisia pieniä pikkuruisia lautasia.
Päivät ovat pidentyneet selvästi, kevät tekee tuloaan. Tämä lienee sitä helmivaloa :)
Kynttilänpäivänä syttyi hetkeksi kynttilä. Kuvaan pääsi myös sydämellisiä kahvattomia mukeja tulevan ystävänpäivän muistutukseksi. Mukeja olen työstänyt myös ilman sydämiä, mutta tämä sydän-idea tuli parisen vuotta sitten nimenomaan ystävänpäivän alla ja elää edelleen niin että niitä on tullut työstettyä. Sopivat käyttöön juomalasien asemesta ja nimesin ne "maitomukeiksi". Alla olevassa postauksessa samat mukit, mutta vain puhtaan valkoisena.
Eiliseltä kävelyreissulta tarttui matkaan lepän pieniä käpyisiä oksia. Miniatyyrikoossa olevat kävyt kiehtovat vain jotenkin aina pienuudellaan. Pakkaspäiväksi kääntyi asteet tänään ja tuulen voima on heittänyt pihamaalle paljon koivunoksia. Illan tullen pakkassäässä hetken ihmettelimme lasten kanssa suurta kirkasta tähtitaivasta. Täällä sitä pieni ihminen vain ihmettelee pienuuttaan ja kulkee elämäänsä suuren taivaan alla... Pienin ajatuksin tässäkin, kera sydämelisin ajatuksin ja kuvin <3
Hyvää Runeberginpäivän iltaa! Päivän kakkuset on paistettu keramiikkamukeissa. Mukit kestävät hyvin paistamista joten käyvät muottien asemasta oikein hyvin. Piparimuruja, mantelijauhoa ja- lastuja, luomu spelttileseitä tuli peruskakkutaikinan lisäksi noin niinkuin karkeasti sanottuna ja poikkeuksena sitruunanmehulla kostutetuna. Oma resepti kehitetty niistä aineista mitä löytyi kaapista :)Kutsun niitä silti runebergin tortuksi :)
Käsikivuista mainitsin viimeksi ja "kierre" on johtanut siihen että kun oikeaa kättä olen lepuuttanut niin nyt on vasen kipeytynyt. Kärsivällisyyttä vaaditaan, mutta hyvinä hetkinä olen löytänyt itseni dreijan ääreltä. Tilaustöitä kun on toiveissa tehdä ja toteuttaa.. Mutta maltilla edelleen mennään. Luonteen kasvatusta kaikki, mutta toivo paranemisesta elää :)
Helmikuulle helmiä luoksesi <3
